Ensimmäinen viikko takana

Noin! Nyt on ensimmäinen viikko Ylöjärven BYOD-kokeilua takana ja kaikki toistaiseksi hyvin. Mitään suurempia teknisiä tai pedagogisia haasteita ei ole ilmennyt, vaan päivät ovat sujuneet hienosti ja sekä oppilaiden että opettajien osalta vastaanotto on ollut innostunut.

Ensimmäisen kierroksen oppisisältö on ollut melkoinen sillisalaatti erilaisia sivustoja, kikkoja ja ohjelmia, joita aion vuoden aikana hyödyntää vierailuillani. Tämän sälä-päivän aikana olemme testanneet, että kaikki pääsevät jollain laitteella internettiin ja opetelleet sietämään eri nopeuksilla toimivia yhteyksiä, laitteita ja käyttäjiä.

Kuten jo edellisessä tekstissäni mainitsin, Ylöjärven oppilaat eivät pääse liittymään koulujen langattomiin verkkoihin. Tämä on mielestäni yksi suurimmista haasteista tai jopa esteistä BYOD-toiminnalle. Vaikka oppilaat osaavatkin näppärästi jakaa omia mobiilidatayhteyksiään toisilleen, luulen tämän säätämisen tappavan opettajien innostuksen jatkaa kokeilua omalla ajallaan. Minun on vaikea ymmärtää, miksi rinnakkaisen opiskelijaverkon rakentamista ei nähdä tarpeellisena tai sitä pidetään jonkilaisena tietoturvauhkana. Toimiihan käytäntö kaikilla ylemmilläkin kouluasteilla ja siihen ollaan siirtymässä myös monissa Suomen alakouluissakin.

Projekti käyntiin!

Noniin. Nyt on ensimmäinen BYOD-päivä Takamaan koululla takana ja hienosti meni. Kahdeksastatoista oppilaasta yhdellätoista oli mukanaan laite, jossa on mobiilinetti ja kuudella ei ollut laitetta mukana lainkaan. Onneksi minulla oli tarjota heille koulun iPadit käyttöön.

Kaikki pääsivät laitteillaan nettiin ilman suurempia ongelmia. Joillakin mobiiliverkon kenttä oli sen verran heikko, että töiden jouduttamiseksi annoin heillekin koulun pädin käyttöön. Koulun langattomaan verkkoon ei Takamaan oppilailla ole pääsyä, joten omia verkkoja jakamalla ja koulun koneita hyödyntämällä oli selvittävä. Toivottavasti monella muulla Ylöjärven koululla olisi käytettävissä myös oppilaille avoin verkko. Tässä voitaisiin ottaa mallia esim Jyväskylästä.

Keräsin alkuun tietoa oppilaiden käytettävissä olevista laitteista Plickers-sovelluksella. Sen avulla opettaja voi nopeasti kerätä dataa luokasta. Oppilaat nostavat esille karkean QR-koodin, jonka opettaja voi lukea esim. puhelimellaan luokan edestä. Oppilas valitsee vastauksensa sen mukaan, miten päin hän pitelee lappuaan. Sovelluksen etuina ovat mielestäni nopeus, yksinkertaisuus ja se, että ainoastaan opettaja tarvitsee laitteen, joka on yhteydessä internettiin ja jossa on kamera. Heikkouksina on tällä hetkellä vielä se, ettei kysymyksiä voi etukäteen kirjoittaa esim. selaimessa, vaan ne on kirjoitettava kännykkäsovelluksessa. Kysyin tästä asiasta sovelluksen kehittäjiltä ja he vastasivat, että aivan näillä näppäimillä asiaan on tulossa muutos. En myöskään löytänyt keinoa tulostaa tuloksia ulos ohjelmasta, joten pylväsdiagrammit oli siirrettävä käsin Exceliin.

Seuraavaksi toteutin alkukyselyn oppilaiden laitteiden käyttötavoista Kahoot-sivuston avulla. Siellä opettaja, tai kuka vain, voi kirjauduttuaan luoda tietovisoja, kyselyitä ja keskusteluita. Oppilaat saavat numerosarjan, jolla pääsevät kirjautumaan haluttuun kyselyyn. Kysymys ja vastausvaihtoehdot heijastetaan luokan taululle ja oppilaat valitsevat omilla laitteillaan sopivan värikoodin ja symbolin. Kahootissa on jo valmiina valtava määrä enemmän ja vähemmän hauskoja ja hyödyllisiä visailuita ja oppilaat ovat tuntuneet tykkäävän niistä. Sen etuina on, että opettaja pystyy yön pimeinä tunteina kirjoittamaan kysymykset valmiiksi ja tallentamaan ne omalle tililleen. Lisäksi kyselyiden tulokset saa suoraan tulostettua excel-taulukkona, joten esim. sanakokeiden tarkistus on todella nopeaa ja helppoa. Taulukosta löytyy valmis sarake oikein ja väärin menneille kysymyksille.

Teimme hieman ryhmätöitä Padletilla. Padlet on kuin suuri ryhmätyöpaperi, jonne jokainen pääsee lisäämään tekstiä, kuvaa, videota, linkkiä ym. melko vapaasti. Klikkaat vain, mihin haluat kirjoittaa ja annat palaa. Lisäksi kaikki näkevät lähes reaaliaikaisesti, mitä muut ovat arkille lisänneet. Padlet ei vättämättä vaadi kirjautumista ja samaan ryhmätyöhön voidaan palata kirjoittamalla pitkähkö osoite muistiin, mutta helpoimmalla pääsee, kun opettaja luo itselleen tilin ja padletit pysyvät siistissä järjestyksessä hänen omissa tiedoissaan. Opettaja voi sitten jakaa oppilaille joko linkin, QR-koodin tai vaikka upottaa padletin luokan kotisivulle. Siihen löytyy suora "embend"-linkki sivun asetuksista.

Olihan sitä päivän aikana kaikenlaista säätöä, mutta kaikenkaikkiaan ainakin itselleni jäi ihan hyvä maku suuhun. Ei muuta, kuin kommenttia kehiin, jos on kokemusta kyseisistä ohjelmista tai muita hyviä ideoita oppilaiden kanssa kokeiltaviksi.