Käyttämättömiä ideoita

Olen löytänyt projektin aikana lukuisia mielenkiintoisia sovelluksia, joita olisi mukava päästä kokeilemaan ja käyttämään omassa luokassa, mutta jotka eivät varsinaisesti sovellu tällaisen kiertolaisen pitämiin teemapäiviin. Jos sinulla on parempi tilaisuus käyttää hetki pitkäjänteisempään kokeiluun luokassasi, kokeile jotain näistä ja jaa tietoa täällä vaikka kommentteissa.

Tässä joitain esimerkkejä:

Plickers
Plickers on oppilasvastausjärjestelmä, jossa oppilaat vastaavat opettajan kysymyksiin QR-koodilapulla. Vastaus riippuu siitä, miten päin oppilas lappuaan pitelee. Vaihtoehtoja ovat A,B,C ja D. Opettajan pitää ladata lukusovellus älykännykkäänsä, mutta muita laitteita ei tarvita. Tiedot tallentuvat opettajan luomalle tilille ja ovat sieltä myöhemmin esitettävissä lukuina ja kaavioina. Tutustukaa! Mielestäni tällä on valtavasti potentiaalina sekä osallistavana sovelluksena että kontrollin kannalta. Kukaan ei voi piileskellä viittaamatta. Läksyt on tarkistettu koko luokalta sekunneissa ja kaikki data jää opettajalle talteen. Toimii jopa alaluokkalaisten kanssa.

Socrative
Socrative on selainpohjainen sovellus, jossa opettaja voi luoda oppilailleen erityyppisiä kysymyksiä, kuten avoimia tekstikysymyksiä, oikein/väärin väittämiä ja monivalintatehtäviä. Kysymykset voivat olla tietovisatyyppisiä tai vaika joukkuekilpailuita. Oppilaiden vastaukset päivittyvät opettajan ruudulle ja opettaja näkee helposti, mitkä kysymykset vaativat jatkokäsittelyä tai opettaja voi muokata ryhmiä vastausten perusteella. Tulokset tallentuvat opettajan tietokantaan ja niitä voi käyttää myös arvioinnin tukena. Ohjelma näyttää hauskalta ja on yksinkertainen käyttää. Socrativesta löytyy sovelluskaupoista sekä opettaja- että oppilasversio.

Nearpod
Nearpod on luentotyökalu, jossa opettaja kontrolloi oppilaiden näytön sisältöä. Opettaja luo ohjelmaan ikäänkuin powerpointdioja jotka voivat sisältää ääntä, kuvaa, tekstiä, videoita tai esim. pdf-tiedostoja. Opettaja päättää, milloin kuvat vaihtuvat oppilaan ruudulla pyyhkäisemällä esim. omasta padistaan seuraavan kalvon esiin. Luentokalvojen väliin voi ujuttaa myös erilaisia tehtäviä aina monivalinta/tekstitehtävistä piirrustustehtäviin. Tehtävät palautuvat opettajan näytölle ja hän voi poimia oppilaiden tuotoksia näytettäväksi muulle luokalle. Tässä voisi olla potentiaalia esim. etäopetuksessa. Sairaana tai reissussa oleva lapsi pystyy kotoa käsin osallistumaan oppitunnille yhtäaikaa muiden kanssa. Löytyy sovelluskaupoista, mutta toimii myös selaimessa.

Adobe Voice
Adobe Voice on kätevä ja yksinkertainen työkalu hauskojen tarinoiden tai opetusvideoiden tekoon. Painamalla mikrofonin kuvaa ohjelma nauhoittaa ääntä. Äänen taustalle voi valita joko piirrettyjä symboleita, tekstiä tai valokuvia netistä tai laitteen muistista. Eloisia esitelmiä ja satuja syntyy todella vaivattomasti ja niistä tulee näyttäviä. Tein tällä itse viime vuonna kertausvideoita kolmannen luokan ympäristötietoon. Tänä vuonna olen käyttänyt tätä lisätehtävänä joidenkin oppilasryhmien kanssa, kun on jäänyt ylimääräistä aikaa muilta projekteilta. Harmittava puute on, että sovellus löytyy ainoastaan AppStoresta. Olen yrittäny (muiden mukana) kysellä Adobelta, milloin tämä sovellus on käytössä muillakin alustoilla, mutta vastauksena olen saanut vain linkin adressiin.

Toinen kierros

Ensimmäinen kierros takana ja uusi juuri alkamassa!

Ensimmäinen rundi sujui hienosti ja vastaanotto oli kaikilla kouluilla hyvä niin opettajien, rehtorien kuin oppilaidenkin osalta. Jälkeenpäin olen kuullut, että osa opettajista jopa innostui asiasta ja on ottanut joitain näyttämiäni menetelmiä käyttöön. Mahtavaa!

Mitä jäi ensimmäiseltä kierrokselta käteen?

Ensimmäisen kierroksen suurimmat uhkakuvat olivat tekniset haasteet moninaisten laitteiden ja erinopeuksisien internetyhteyksien kanssa. No, kumpikaan uhkakuva ei toteutunut. Oppilaat osaavat käyttää laitteitaan teknisesti katsoen todella taitavasti ja vähintään puolella porukasta oli laitteessaan pakettihintainen mobiilinetti. Pienen säätämisen jälkeen kaikki pääsivät nettiin. (Olen silti yhä sitä mieltä, että koulujen tulisi tarjota langaton verkko myös oppilaiden omien laitteiden käyttöön.) Tällä toisella kierroksella homma tuntuu sujuvan vielä sukkelammin. Älkää siis pelätkö opet. Teidän ei missään nimessä tarvitse osata käyttää kaikkia laitteita ja käyttöjärjestelmiä. Kysykää oppilailta. Luokasta löytyy aina vähintäänkin yksi oppilas, joka hallitsee mobiiliyhteyksien jakamisen ja määrittämisen. Tai sitten voi käydä kysymässä naapuriluokasta. Tai katsoa Googlesta.

Oppilaat motivoituvat valtavasti omien laitteiden käytöstä luokassa. Sisällöllä ei näytä juuri olevan väliä. Oppilaat laskivat riemusta kiljuen ja pulpeteilla seisten kertotauluja, kun sai vastata omalla laitteella ja taustalla soi jännittävä musiikki. Saa nähdä, milloin tämä ilmiö kokee inflaation ja omista laitteista tulee arkisia työvälineitä. Täytyy takoa, kun rauta on kuumaa. Toisaalta omien laitteiden työmahdollisuuksien esittely ja ilmiön arkipäiväistäminen ovat projektini osatavoitteita.

Mitä on luvassa toisella kierroksella?

Toisen kierroksen teemana on tiedonhaku. Ajattelin toteuttaa oppilailla ihan perinteisen esitelmän teon, jossa omia laitteita käytetään tiedon hakemiseen ja tuotokset tehdään Padletilla. Vaikka lapset käyttävätkin laitteitaan teknisesti todella taitavasti, monet internet-maailman lait ja käytössäännöt ovat täysin hukassa. Tekijänoikeudet ovat monelle opettajallekin vaikea asia, mutta onneksi esim. Creative Commons ja Googlen hakutyökalut helpottavat tekijänoikeusvapaiden kuvien ja muun materiaalin hakua.

Mielestäni oppilaiden omat laitteet ovatkin vahvimmillaan juuri tiedonhaukuun liittyvissä tehtävissä. Lähes mikä tahansa tieto on tarkistettavissa netistä alle minuutissa. Ei tietokoneluokan tai -käyttövuoron varaamista ja koneiden käynnistymisen odottelua. Kännykkä taskusta ja ikkuna universumiin auki. Toki tiedonhakuun pitää kiinnittää huomiota ja uhrata aikaa lähdekritiikille ja tekijänoikeusasioille.

Kommentoikaa, mihin te laitteita luokassanne tai töissänne käytätte!